Gabbeh-perinne on peräisin Lähi-idän paimentolaisheimoilta, joissa kutojat valmistivat näitä mattoja alun perin omaan päivittäiseen käyttöön eivätkä kaupankäyntiä varten. Nämä matot tunnetaan paksusta, muhkeasta nukastaan ja siitä, että ne poikkeavat muille alueellisille tyyleille tyypillisistä jäykistä ja muodollisista kuvioista. Sen sijaan Gabbeh-kutojat omaksuivat spontaanimman ja taiteellisemman lähestymistavan, antaen omien kokemustensa ja ympäröivien luonnonmaisemien vaikuttaa lopulliseen designiin.
Termi Shabargan viittaa erityiseen alueelliseen vaikutteeseen, joka tuo hienostuneempaa ja nykyaikaisempaa estetiikkaa klassiseen Gabbeh-tyyliin. Vaikka perinteisiä Gabbeh-mattoja arvostetaan usein niiden leikkisistä ja yksinkertaistetuista aiheista, Shabargan-tyyli yhdistää usein rakenteellisempia ja minimalistisempia viivoja, jotka resonoivat hyvin modernin sisustustyylin kanssa. Tämä kehitys osoittaa paimentolaiskäsityön mukautumiskyvyn, kun se löytää edelleen paikkansa monimuotoisissa, moderneissa kodeissa ympäri maailmaa.
Näiden mattojen tunnusomaiset design-elementit keskittyvät usein tyhjän tilan ja rohkeiden, harkittujen viivojen vuorovaikutukseen. Hyödyntämällä villan luonnollisia värivaihteluita ja asettamalla ne vastakkain tummempien, värjättyjen taustojen kanssa, kutojat luovat visuaalista kieltä, joka tuntuu sekä muinaiselta että virkistävän modernilta. Kuvioinnin yksinkertaisuus on tarkoituksellista ja suunniteltu korostamaan villan korkealaatuista tekstuuria sen sijaan, että se peittyisi liian monimutkaisten kuvien alle.
Tämän perinteen mukaisen maton hankkiminen on investointi kulttuuriperintöön ja inhimilliseen osaamiseen. Koska jokainen kutoja tuo oman näkökulmansa kangaspuihin, näitä mattoja pidetään yksittäisen käsityöläisen luovan hengen heijastumina. Tällaisen kappaleen omistaminen tarkoittaa yhteyden säilyttämistä pitkäaikaiseen käsityöperinteeseen, jossa arvo ei piile vain valmiissa esineessä, vaan kärsivällisyydessä ja omistautumisessa, jota sen luominen vaatii.